maanantai 14. joulukuuta 2015

Coldplay - A Head Full Of Dreams

Unimaailman vankina.



Coldplay on yksi kaikkien aikojen suosikeistani - en häpeile myöntää sitä. Kaikki Coldplay ei ole brilianttia, mutta useinmiten se ampuu maaliin. Maaliverkon tötterölle laittaa myös uutuus, A Head Full Of Dreams.


Mylo Xyloto:n (2011) julkaisun jälkeen Suomessa on ollut bändin suhteen nähdäkseni hiljaisempaa. Kansainvälisestä - ja erityisesti Britteinsaarten menestyksestä Ghost Stories:n (2014) osalta on kaikuja nähty täälläkin. Mutta Paradise -sinkun jälkeen yhtye ei ole radioaaltoja suomessa juuri dominoinut. Tämä on tietenkin äärimmäisyyksiin vietyä mutuiluani, ja voi myös olla, että aika on tässä suhteessa mullannut muistot. Kuitenkin A Head Full Of Dreams on tervetullut piristysruiske vuoden 2015 levysyksyyn.

Riemastuttavaa antia tarjoilee esimerkiksi Tove Lo:n kanssa tehty Fun - Levy on täynnä riemastuttavia piristysruiskeita - sanoinko jo riemastuttavia? Mainitsemisen arvoinen biisi on ehdottomasti myös UPEA Beyoncén kanssa askarreltu Hymn For The Weekend.

Leikittelevä albumi hiipuu ja tavallaan vähän lässähtää välissä - mutta korkeat huiput ovat niin korkealla, että se antanee jotenkin anteeksi myös aallonpohjat. Useat biisit ovat unenomaisia, mutta menettävät osan siitä potentiaalisesta kauneudestaan ylimääräiseen kikkailuun. Sen sijaan useilla raidoilla mennään täysillä maaliin. Edellisten lisäksi mainitsen nimeltä vielä Color Spectrumin ja Up&Up:n jotka muodostavat kimpassa kahdeksanminuuttisen seesteisen, ja ihastuttavan finaalin koko albumille.

A Head Full Of Dreams on parhailta osin klassikkoainesta, albumi on rautainen annos taattua Coldplayta. 4/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti