torstai 23. huhtikuuta 2015

Elle King - Love Stuff



Säännöt rakkaudelle


Toistaiseksi kovinkaan merkittävästi ei ole radioissa käsittääkseni soinut, mutta levyltä löytyy sinkkuraita Ex's and Oh's - joka on muuten erittäin hyvä ralli. Musavideo löytyy täältä.

Amerikan lahja musiikkimaailmalle omaa jännittävän äänen, tarinan kerronnan lahjan, sekä hyvät tuottajat. Laulajan ääni on suht kaksijakoinen juttu - mielestäni hänelle on löydetty juurikin ne oikeat biisit laulettavakseen. Näin omintakeisesta äänestä tosin voidaan olla montaa mieltä. Toisaalta muilta osin pyörää ei keksitä uudelleen tällä levyllä - mielestäni se ei ole nyt heikkous.

Love Stuff on näin eurooppalaisittain erikoisen tuntuista, country vivahteista poprockia blueskierteellä. Erikoinen yhdistelmä tuntuu täkäläisittäin raikkaalta, vaikka countryllä onkin valtavat markkinat amerikan mantereella. Levyllä on toki heikompia biisejäkin joukossa, mutta yleisvire pysyy kiinnostavana loppuun saakka. Mitään suoranaista nukahdusta ei saada tapahtumaan. Nautin tästä levystä todella paljon, kehotan muitakin antamaan sille mahdollisuuden.

Love Stuff on ennen kaikkea kiinnostavaa pop-mitälie musiikkia, omalaatuisella twistillään. Tälle kannattaa antaa mahdollisuus 4/5

perjantai 17. huhtikuuta 2015

Hätä-Miikka - Persaukinen ystäväsi



Remu ei sytyttänyt erityisesti, Meidän rappu oli mielenkiintoinen, Kuuntele sai minut kuuntelemaan koko levyn. Pidin kuulemastani.


Hätä-Miikka on tuttu Gasellit -orkesterista, mutta viimein tarjolla on myös kourallinen omaakin matskua. Persaukinen ystäväsi on HM:n ensimmäinen sooloalbumi. Normaalisti sanoisin taas, etten yleensä kuuntele tällaista musiikkia - mutta pakko yrittää luopua tuosta fraasista. Kuuntelen mielelläni mitä tahansa hyvää musiikkia, ja tällä levyllä on hetkensä.

Koko paketti ei sytytä täysin, mutta rehellinen, ankara ja kaihoisa tunnelma vie tarinoita eteenpäin hyvällä draivilla. Matkaa rytmittää osuvat rallatukset, joissa niissäkin avainsana taitaa olla rehellisyys. Rujoa ja rehellistä kauneutta ihmiselämän ylä- ja alamäistä, suhteellisen sopivassa paketissa. Rehti poprock, jossa maistuu räppitausta. Tällaisena cheek/elastinen jne keinotekoisena ja ulkoisia arvoja korostavana pinnallisen musiikin aikakautena on ilahduttavaa päästä tutustumaan toisenlaisiin levyihin, kuten nyt tähän.

Myös Gasellit tehtailee matskua samaan aikaan, joten jännittävää kotimaista tuotantoa on luvassa jatkossakin.


En tiedä onko ilkeää arvostaa jotain muusikkoa nimenomaan siksi, ettei hän ole jotain mitä itse halveksun. Persaukinen ystäväsi on kuitenkin levy paikallaan. Vahva tsemppipeukku, tahdon kuulla tätä lisää! 3/5