maanantai 18. marraskuuta 2013

Sanni: Sotke Mut


Me ei olla enää prinsessoja ja astronautteja.

Sanni tuli varkain myös omaan levysoittimeeni, en ensialkuun saanut mitään säväreitä kappaleesta jonka kuulin radiosta ohimennen. Kuitenkin asiaan enemmän perehdyttyäni voin todeta olevani täysin myyty.

" Äiti liimasi laastarin kun itkin,
Sanoi "Anna mä puhallan"
"Anna mä puhallan"
"Anna mä puhallan"
Kuka puhaltaa nyt?
Kuka puhaltaa nyt?
Kuka puhaltaa nyt? "


Sannin tyyli on puhettelevaa ja nykyaikaista, siinä on ripaus onnea ja epätoivoa oikeassa suhteessa. Vähän niinkuin näkisi sen kuuluisan hopeareunuksen jokaisesta pilvestä. Levyllä on riittävä tunneskaala, joskin kertaistumalta levy tuntuu paikoin raskaalta käsitellä. Monipuolisuus ja samaistuttavuus ovat selkeitä valttikortteja sannin hihassa. 

Vähän puolivahingossa eksyimme myös paikalliseen kuppilaan Sannin keikalle, voin rehellisesti todeta illan yllättäneen minut perusteellisesti. Arvostan kaikkia artisteja jotka oikesti osavat laulaa, ja antavat sen kuulua. Sanni on yksi niitä artisteja jotka saavat keikankin näyttämään helpolta ja vasemmalla kädellä hoidettavissa olevalta - silti taidokkaalta ja miellyttävältä kokonaisuudelta jossa yleisö viihtyy, ja kaikilla on hauskaa.

Sanni on tervetullut lisäys suomalaiselle musiikkiteollisuudelle. Näyttävää ja ajatuksia herättävää musiikkia ilman tissiherutusta ja ahdistavaa räppiskeidaa. 4/5


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti