sunnuntai 4. heinäkuuta 2010

Indica: A Way Away (2010)

Täysin uudenlaista indicaa, vai onko sittenkään? Indican ensimmäinen englanninkielinen albumi: A Way Away julkaistiin kesäkuun alussa.
Totuus kuitenkin on että kyse on vanhasta indicasta uusilla mausteilla.. tai ei edes ihan kovinkaan uusilla mausteilla. Useista kappaleista puuttuu elementtejä jotka tekivät niistä suomen kielisinä versioina rakastettavia. Kielenä englanti ei toimi odotetulla tavalla, eikä indican hienot ja aistikkaat sanoitukset pääse oikeuksiinsä täydellisesti kun laulukielenä ei ole enää äidinkieli. Sovitukset jättävät paikoin toivomisen varaa ja tunnelma on hiottu liikaa kansainvälisille markkinoille. Uudet videot ja vaatettaminen puolestaan kielivät rankasta tuotteistamisesta jota kansainvälisyys on tuonut mukanaan.

Olisin ehkä harkinnut kokonaan uuden materiaalin valmistelemista tälle albumille, nyt se on vain kopio paremmasta. Yleensä pidän englannin kielestä, ja käytän sitä mielelläni - mutta tälle levylle olisin vain toivonut jotakin ihan muuta. Vanhat kappaleet uusilla kuorrutuksilla eivät takaa myyntimenestystä suomalaisten fanien keskuudessa - mutta suon kuitenkin kaiken tukeni maailman valloitukselle. Ehkä pohjoismainen mystiikka vetoaa nyt paremmin maailmalla. Japanin markkinoilla suomalainen musiikki on ollut jo pitkään tapetilla, ja saksa alkaa myös olla käyty lävitse. Olisiko seuraavaksi luvassa pohjois amerikan valloittaminen?

Persoonallinen lauluääni kuitenkin pelastaa tämän levyn, ja arvostan bändiä edelleen. Vaikka täysin huomiotta ei voi tätä tempausta jättääkkään. Uusi indica ei miellytä minua, joten odotankin innolla seuraavaa suomenkielistä materiaalia.
3/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti